Ruotopäiväkirja
Työ tekijäänsä niittää
Omalta kohdalta tähän asti asiat hyvin. Sessiot siirrettiin Saarelan idyllistä takaisin Hiukkavaaran äänitarhaan ouverdubbauksia varten. Lauluja vaille omat hommat hoidettu biiseistä 14/15. Pekan jämyily ja tuki jeesanneet älyttömästi. Jotain tietty jäänee vielä venaamaan paluutani. Alleviivauksia ja painoituksia, lähinnä. Ja tietysti yleinen paasaus pysyy alati vastuullani, valitettavasti. Joku osais paasata nätimmin ja fiksummin. Masaa vois kokeilla.
Alkaa jo hahmottua jonkinlainen värispektri kokonaistripille. Tiesin lähteväni hiihtämään kunnon kamoilla, tiesin jopa suunnankin. Mutta näkyvyys olla nolla. Nyt alkaa linssiin jämähtänyt veripaska hieman sulaa ja hälvetä. Maisema työntyy esiin ja joopa joo. Ylevää ajatella meidän kompuroivasta noisesta moisia, vaan näin se on. Tällä kertaa ollaan oltu vähän helvetin kriittisempiä, ainakin soitinkohtasesti, puhuttavan asian suhteen. Ja mun vinkkelistä se on vain hyväksi. Toisaalta taasen oltu aika hävyttömiä soundi- ja sovitusmielessä. Vittu, että kura tulee vielä lentämään. Aivan vitun sama.
Torstaina maasta pois. Holiday in the sun. Katsellaampa lisää, kun palaan. Asiat kenties taas toisella tolalla.
Onhan tässä hommaa kaiken muun sekoilun&homman lisäksi. Vaan en tiiä, vitun kova tästä vielä tulee. Vitun kova.
Don´t let the sun catch you crying.
–J. Aslak, 10.06.2009
